Tässä loistava esimerkki vahinkotapauksesta, vakuutuksen tärkeydestä ja Sairaala NEOn päivystyksestä viime perjantai-iltana.
Junnujen jatkoryhmän harjoituksessa piti yrittää pysyä uken selässä tämän kallistellessa kontallaan puolelta toiselle.
Uke kallistaa oikealle, selässä pysyttelevä kallistuu myös ja he
kaatuvat yhdessä tatamille. Ratsastajan polvi jää alle puristukseen ,
vääntyy ja käväisee pois paikaltaan. Ensimmäiseksi kolme koota. Polven
sisäpuolella on turvotusta. Seuraavaksi soitto Turkuun Sairaala NEOn
päivystykseen ja konsultointi paikalla olevan ortopedin kanssa.
Lauantai-aamulla reissu Turkuun ortopedi Lasse Lemppaisen vastaanotolle
ja samantien polven mangneettikuvaukseen. NEOn henkilökunta soitti
maksusitoumuksen vakuutusyhtiö Pohjolaan. Vielä samana lauantai-iltana
ortopedi soitti röntgenlääkärin antaman lausunnon magneettikuvasta. Hän
antoi jatkohoito-ohjeet, kuinka mm. liikutella kipeää jalkaa liikeradan
kunnossa pitämiseksi. Polvessa oli sisäsivusiteen repeämä, joka
paranisi n. kuukauden kuluessa eikä vaadi leikkaushoitoa.
Vahinko voi tapahtua näinkin helpossa harjoitteessa.
Mutta ei hätää, jos olet maksanut jäsenmaksusi. Voit käyttää parhaita
asiantuntijoita ilman jonottamisia. Ainoa työläin asia saattaa olla ehkä
netissä vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiöön ja senkin voi
hoitaa puhelimessa halutessaan.
Seuran jäsenmaksun maksaessasi
tietosi viedään Judoliiton Sporttirekisteriin vasta, kun maksutapahtuma
näkyy seuran tilillä. Vakuutus astuu voimaan samana päivänä klo 24.00.
Oletko maksanut jäsenmaksusi?
Judoliiton ensimmäiset kortit tulevat pian postissa.
http://www.sairaalaneo.fi/fi/Etusivu
http://www.judoliitto.fi/judoliitto/vakuutusturva/
Judoa opitaan yhdessä. Muodollisuuksiin tottuu nopeasti ja osaksi niiden ansiosta judoharjoituksia leimaa keskittynyt, mutta samalla välitön ja rento ilmapiiri. Varsinaista judotekniikkaa opetellaan pariharjoitteluna, jossa judokat tekevät opetettuja liikkeitä vuorotellen toisilleen, samalla toisiltaan oppien.Harjoitusten vaativuus riippuu ryhmästä, mutta viime kädessä jokainen harjoittelee omilla ehdoillaan.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
maanantai 7. lokakuuta 2013
Kilpailut.
Kilpajudo.
Monet harrastavat judoa kuntoilumielessä, mutta kilpailuihin
osallistumalla voi parhaiten sisäistää lajin luonteen ja testata oman
tekniikkansa toimivuuden. Jigoro Kanon mielestä kilpailujen voittaminen ei
kuitenkaan ollut itsetarkoitus, vaan yksi teknisen taidon ja mielen
hallitsemisen mittapuu.
Judo-ottelussa pyrkimyksenä on heittää vastustaja selälleen
mahdollisimman suurella voimalla. Täydellisesti onnistunut heitto päättää
ottelun ipponiin. Ottelun voi ratkaista myös kuristamalla tai tekemällä käsilukon,
jolloin vastustaja antautuu. Myös 20 sekuntia kestänyt hallinta matossa tuo
voiton. Lyhemmän aikaa kestäneet sidonnat ja osittain onnistuneet heitot tuovat
pisteitä, joilla ottelu ratkaistaan ellei kumpikaan ottelijoista saa ipponia.
Judokilpailuissa on omat sarjat tytöille, pojille, naisille,
miehille ja senioreille. Kilpailijat kamppailevat omissa painoluokissaan ja
juniorit on jaettu painoluokkien lisäksi omiin ikäluokkiinsa. Kilpailutoiminta
on vilkasta ja kattaa koko Suomen. Tyypillisessä judokilpailussa on satoja
osanottajia ja sarjoja jokaiselle. Kilpaileva judoka voi asettaa tavoitteensa
myös ulkomaille ja aina olympiamitaleille saakka. Mestarilta vaaditaan hyvää
tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia.
Judossa järjestetään myös katakilpailuja, joissa esitellään
ja arvostellaan muodollisia liikesarjoja. Katassa voi harjoitella turvallisesti
myös vaarallisempia ja kilpailuissa kiellettyjä liikkeitä, kuten lyöntejä,
potkuja ja polvilukkoja.
Periaatteet.
Judon tekniikka, harjoittelu ja kilpaileminen perustuvat
yksinkertaisiin periaatteisiin, jotka ovat sovellettavissa myös jokapäiväiseen
elämäämme.
Joustavuuden periaate (ju yoku go o seisu)
Judo tarkoittaa joustavaa tietä tai tapaa. Voimaa ei pyritä
voittamaan voimalla, vaan vastustajan voima valjastetaan oman voiman avuksi.
Judon kehittäjä Jigoro Kano on sanonut:
”Jos vastassani on minua voimakkaampi mies, ei minun auta
ruveta työntämään häntä. Hänhän työntäisi minut kumoon helposti. Jos taas annan
hänelle vastusta sopivasti, jotta hän työntäisi koko voimallaan minua ja sitten
väistän, kaatuu hän itse.”
Maksimaalisen tehon periaate (seiryoku zen yo)
Vaikka voimaan ei pyritä vastaamaan voimalla, se ei tarkoita
että judoka olisi heikko tai välttäisi voiman käyttöä. Päinvastoin.
Maksimaalisen tehon periaatteen mukaan judoka pyrkii aina suuntaamaan henkisen
ja fyysisen voimansa maksimaalisena siihen suuntaan, jossa tulokset ovat
suurimmat. Esimerkiksi kun judoka on horjuttanut vastustajaansa ottelussa, hän
käyttää tekniikassaan kaiken voimansa oikealla hetkellä ja oikeaan suuntaan.
Tuloksena on täydellinen heitto.
Yhteisen hyvän periaate (jita kyoei)
Yhteisen hyvän periaatteen mukaisesti judokat
harjoitellessaan ja kilpailleessaankin pyrkivät samalla kehittämään ja tukemaan
toinen toisiaan. On oltava kova itseään, ei muita kohtaan.
Vaikka judo on kamppailu-urheilua, jossa pyritään voittamaan
vastustaja, sen tavoitteet ulottuvat pidemmälle. Harjoittelemisen ja
kilpailemisen tavoitteena on kehittyminen hyväksi, vahvaksi ihmiseksi. Judon
harjoittelu ja kilpailutaidon oppiminen ovat keinoja tavoitteen
saavuttamiseksi.
Judon aloittaminen.
Fudoshin Rauma ry:n aikuisten harjoituksiin otetaan uusia
harrastajia mukaan non stop- periaatteella ympäri vuoden eli voit aloittaa
judon milloin tahansa tulemalla mukaaan harjoituksiin Raumalla Sampaanalan dojolle tai Eurassa Euran Urheilutalon dojolle.
Judoa opitaan yhdessä.
Tyypillisiin judoharjoituksiin kuuluu alkukumarrukset sekä
harjoitusparin tervehtiminen, joiden tarkoituksena on osoittaa
harjoittelijoiden keskinäistä kunnioitusta. Muodollisuuksiin tottuu nopeasti ja
osaksi niiden ansiosta judoharjoituksia leimaa keskittynyt, mutta samalla
välitön ja rento ilmapiiri.
Itse harjoittelu aloitetaan useimmiten alkulämmittelyllä ja
sen jälkeen ketteryyttä, voimaa ja koordinaatiokykyä parantavilla
harjoituksilla. Varsinaista judotekniikkaa opetellaan pariharjoitteluna, jossa
judokat tekevät opetettuja liikkeitä vuorotellen toisilleen, samalla toisiltaan
oppien. Judon harjoittelemisen luonteeseen kuuluu, että oman tekniikkansa
toimivuutta pääsee myös kokeilemaan otteluharjoituksessa. Kysymys ei ole
kilpailusta – otteluharjoituksessa ei voiteta eikä hävitä, vaan opitaan
tekemään tekniikkaa kamppailutilanteessa.
Harjoitusten vaativuus riippuu ryhmästä, mutta viime kädessä
jokainen harjoittelee omilla ehdoillaan. Harva liikuntamuoto kehittää yhtä
tehokkaasti ja tasapuolisesti kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta sekä
tasapainoa ja ketteryyttä. Samalla judo kasvattaa myös henkisesti, sillä
jokainen harjoitus tarjoaa pieniä voittoja ja tappioita sekä yhdessä oppimisen
elämyksiä.
Judossa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita, joista
jokainen voi harjoittelun edetessä löytää itselleen parhaiten sopivan
"judotyylin". Sillä ei ole väliä oletko pitkä, lyhyt, lihava tai
laiha. Judo sopii kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.
Kuntojudoa kaiken ikäisille.
Judoa omilla ehdoillasi.
Kuntojudo on judoa. Ero kilpailuun tähtäävään harjoitteluun
on lähinnä harjoituksen intensiteetissä, jonka jokainen voi kuntojudossa
sovittaa omiin lähtökohtiinsa sopivaksi. Silti kuntojudossakin voi saavuttaa
merkittäviä voittoja – oman itsensä voi voittaa joka harjoituksissa.
Kuntojudolla on taipumus tehdä ihmeitä aikuisharrastajan fyysiselle kunnolle ja
liikunnallisille taidoille. Monipuolisempaa ja motivoivampaa liikuntaa on vaikea
keksiä.
Kuntojudossa käy judokoita hyvinkin erilaisilla taustoilla.
Toiset ovat juuri alkeiskurssin käyneitä nuoria aikuisia, toiset vanhoja
mestareita, jotka ylläpitävät kuntoaan ja taitojaan rennomman harjoittelun
avulla. Moni aloittaa judon tai palaa nuoruuden harrastuksensa pariin samalla
kun lapset aloittavat judon harrastamisen. Lähtökohdat ja tavoitteet ovat
erilaisia, mutta kaikkia yhdistää oman osaamisen kehittäminen ja yhdessä
oppimisen ilo.
Asko Virolaisen (4.dan) treenit kerran kuukaudessa.
Turkulaisen judoseura Shisei ry:n Asko Virolainen 4.dan
ohjaa su 6.10. klo 16:30 -18:00 harjoitukset Sampaanalan dojolla. Jatkossa hän
tulee opettamaan tekniikkaa niin kuntojudokoille kuin kilpailijoille kerran
kuukaudessa.
Asko Virolaisen (4.dan) ensimmäiseen sunnuntaitreeniin "Sampaanalan Kodokanissa" osallistui judokoita Raumalta eri seuroista ja olipa mukana myös uutena
ruskeavöinen ranskatar. Aika kului äärimmäisen nopeasti taitavan Sensein
opastaessa ilman turhia taukoja sujuvasti aina tekniikasta uuteen tekniikkaan.
Kukaan ei huomannut kaivata edes juomataukoa. Suurkiitokset Askolle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)