Aikuisten harjoitukset Sampaanalassa joulun aikana

Aikuisten harjoitukset joulun aikana:
Ma 22.12. klo 17.30-18.30 (Mika Vartio)
Ma 29.12. klo 17.30-18.30 (Juho Kaskisto)
Ma 5.1. klo 17.30-18.30 (Mika Vartio)
Ke 7.1. klo 18.00-.19.30
To 8.1. klo 18.00- 19.30 (Mika Vartio)
Kaikki mukaan!!!

Fudoshin Rauma ry:n syyskokous pidettiin sunnuntaina 24.11.2013.

Fudoshin Rauma ry:n sääntömääräinen syyskokous valitsi sunnuntaina 24.11.2013 seuran puheenjohtajan, tehtävässä jatkaa seuraavan 2-vuotiskauden Merja Ala-Olla.

Hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet:
Aarne Aaltonen, Jaakko Marjala, Juhani Kaskisto, Juho Kaskisto, Karri Leino, Lara Ala-Olla, Mika Kurki, Mika Vartio, Taru Petäjä ja Timo Liimatainen.

Toiminnantarkastajaksi valittiin Johanna Hansen ja varatoiminnantarkastajaksi Anne-Mari Rouhiainen.

Seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2014 sisältää mm. lumijudotapahtuma Lumilystin, Japanipäivän, Toukoleirin ja Pitsiviikon liikuntaseikkailut. Fudoshin Rauma ry:n vuoro on järjestää vuonna 2014 Judofutis-turnaus. Myöskin kaikille lähialueen junnuille avoimet ja ilmaiset Fudoshin Junnu- ja muksujudokilpailut järjestetään keväällä ja syksyllä.

Vuoden alusta palkattavan seuratyöntekijän tehtäviin kuuluu mm. junioreitten kilpailu- ja harjoitusten koordinointi sekä tiedottaminen. Tarkoituksena on muutenkin panostaa junioreitten kilpailuaktiivisuuden lisäämiseen mm. tukemalla kilpailumaksuissa ja yhteisillä kilpailumatkoilla.

Yhteistyötä lähialueen judoseurojen kanssa jatketaan mm. valmentajavaihdoilla.

Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä Judoliiton sporttirekisterissä 110, joista 4/5 on alle 18-vuotiaita ja kun kaikki loppuvuonna liittyneetkin maksavat jäsenmaksunsa niin seuran jäsenmäärä nousee Judoliiton sporttirekisterissä yli 125 jäseneen mikä on hienoa ja kertoo osaltaan seurakehityshankkeen ja lajina judon edistämisen onnistumisesta Rauman ja Euran alueella.

Talkoot jatkuvat hyvässä seurassa!

VOIMASSA OLEVA VAKUUTUS JA LOISTAVA LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

Tässä loistava esimerkki vahinkotapauksesta, vakuutuksen tärkeydestä ja Sairaala NEOn päivystyksestä viime perjantai-iltana.
Junnujen jatkoryhmän harjoituksessa piti yrittää pysyä uken selässä tämän kallistellessa kontallaan puolelta toiselle. Uke kallistaa oikealle, selässä pysyttelevä kallistuu myös ja he kaatuvat yhdessä tatamille. Ratsastajan polvi jää alle puristukseen , vääntyy ja käväisee pois paikaltaan. Ensimmäiseksi kolme koota. Polven sisäpuolella on turvotusta. Seuraavaksi soitto Turkuun Sairaala NEOn päivystykseen ja konsultointi paikalla olevan ortopedin kanssa. Lauantai-aamulla reissu Turkuun ortopedi Lasse Lemppaisen vastaanotolle ja samantien polven mangneettikuvaukseen. NEOn henkilökunta soitti maksusitoumuksen vakuutusyhtiö Pohjolaan. Vielä samana lauantai-iltana ortopedi soitti röntgenlääkärin antaman lausunnon magneettikuvasta. Hän antoi jatkohoito-ohjeet, kuinka mm. liikutella kipeää jalkaa liikeradan kunnossa pitämiseksi. Polvessa oli sisäsivusiteen repeämä, joka paranisi n. kuukauden kuluessa eikä vaadi leikkaushoitoa.

Vahinko voi tapahtua näinkin helpossa harjoitteessa.
Mutta ei hätää, jos olet maksanut jäsenmaksusi. Voit käyttää parhaita asiantuntijoita ilman jonottamisia. Ainoa työläin asia saattaa olla ehkä netissä vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiöön ja senkin voi hoitaa puhelimessa halutessaan.

Seuran jäsenmaksun maksaessasi tietosi viedään Judoliiton Sporttirekisteriin vasta, kun maksutapahtuma näkyy seuran tilillä. Vakuutus astuu voimaan samana päivänä klo 24.00.

Oletko maksanut jäsenmaksusi?
Judoliiton ensimmäiset kortit tulevat pian postissa.


http://www.sairaalaneo.fi/fi/Etusivu

http://www.judoliitto.fi/judoliitto/vakuutusturva/

Kilpailut.

Kilpajudo.

Monet harrastavat judoa kuntoilumielessä, mutta kilpailuihin osallistumalla voi parhaiten sisäistää lajin luonteen ja testata oman tekniikkansa toimivuuden. Jigoro Kanon mielestä kilpailujen voittaminen ei kuitenkaan ollut itsetarkoitus, vaan yksi teknisen taidon ja mielen hallitsemisen mittapuu.

Judo-ottelussa pyrkimyksenä on heittää vastustaja selälleen mahdollisimman suurella voimalla. Täydellisesti onnistunut heitto päättää ottelun ipponiin. Ottelun voi ratkaista myös kuristamalla tai tekemällä käsilukon, jolloin vastustaja antautuu. Myös 20 sekuntia kestänyt hallinta matossa tuo voiton. Lyhemmän aikaa kestäneet sidonnat ja osittain onnistuneet heitot tuovat pisteitä, joilla ottelu ratkaistaan ellei kumpikaan ottelijoista saa ipponia.

Judokilpailuissa on omat sarjat tytöille, pojille, naisille, miehille ja senioreille. Kilpailijat kamppailevat omissa painoluokissaan ja juniorit on jaettu painoluokkien lisäksi omiin ikäluokkiinsa. Kilpailutoiminta on vilkasta ja kattaa koko Suomen. Tyypillisessä judokilpailussa on satoja osanottajia ja sarjoja jokaiselle. Kilpaileva judoka voi asettaa tavoitteensa myös ulkomaille ja aina olympiamitaleille saakka. Mestarilta vaaditaan hyvää tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia.

Judossa järjestetään myös katakilpailuja, joissa esitellään ja arvostellaan muodollisia liikesarjoja. Katassa voi harjoitella turvallisesti myös vaarallisempia ja kilpailuissa kiellettyjä liikkeitä, kuten lyöntejä, potkuja ja polvilukkoja.

Periaatteet.

Judon tekniikka, harjoittelu ja kilpaileminen perustuvat yksinkertaisiin periaatteisiin, jotka ovat sovellettavissa myös jokapäiväiseen elämäämme.

Joustavuuden periaate (ju yoku go o seisu)

Judo tarkoittaa joustavaa tietä tai tapaa. Voimaa ei pyritä voittamaan voimalla, vaan vastustajan voima valjastetaan oman voiman avuksi. Judon kehittäjä Jigoro Kano on sanonut:

”Jos vastassani on minua voimakkaampi mies, ei minun auta ruveta työntämään häntä. Hänhän työntäisi minut kumoon helposti. Jos taas annan hänelle vastusta sopivasti, jotta hän työntäisi koko voimallaan minua ja sitten väistän, kaatuu hän itse.”

Maksimaalisen tehon periaate (seiryoku zen yo)

Vaikka voimaan ei pyritä vastaamaan voimalla, se ei tarkoita että judoka olisi heikko tai välttäisi voiman käyttöä. Päinvastoin. Maksimaalisen tehon periaatteen mukaan judoka pyrkii aina suuntaamaan henkisen ja fyysisen voimansa maksimaalisena siihen suuntaan, jossa tulokset ovat suurimmat. Esimerkiksi kun judoka on horjuttanut vastustajaansa ottelussa, hän käyttää tekniikassaan kaiken voimansa oikealla hetkellä ja oikeaan suuntaan. Tuloksena on täydellinen heitto.

Yhteisen hyvän periaate (jita kyoei)

Yhteisen hyvän periaatteen mukaisesti judokat harjoitellessaan ja kilpailleessaankin pyrkivät samalla kehittämään ja tukemaan toinen toisiaan. On oltava kova itseään, ei muita kohtaan.

Vaikka judo on kamppailu-urheilua, jossa pyritään voittamaan vastustaja, sen tavoitteet ulottuvat pidemmälle. Harjoittelemisen ja kilpailemisen tavoitteena on kehittyminen hyväksi, vahvaksi ihmiseksi. Judon harjoittelu ja kilpailutaidon oppiminen ovat keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Judon aloittaminen.

Fudoshin Rauma ry:n aikuisten harjoituksiin otetaan uusia harrastajia mukaan non stop- periaatteella ympäri vuoden eli voit aloittaa judon milloin tahansa tulemalla mukaaan harjoituksiin Raumalla Sampaanalan dojolle tai Eurassa Euran Urheilutalon dojolle.

Judoa opitaan yhdessä.

Tyypillisiin judoharjoituksiin kuuluu alkukumarrukset sekä harjoitusparin tervehtiminen, joiden tarkoituksena on osoittaa harjoittelijoiden keskinäistä kunnioitusta. Muodollisuuksiin tottuu nopeasti ja osaksi niiden ansiosta judoharjoituksia leimaa keskittynyt, mutta samalla välitön ja rento ilmapiiri.

Itse harjoittelu aloitetaan useimmiten alkulämmittelyllä ja sen jälkeen ketteryyttä, voimaa ja koordinaatiokykyä parantavilla harjoituksilla. Varsinaista judotekniikkaa opetellaan pariharjoitteluna, jossa judokat tekevät opetettuja liikkeitä vuorotellen toisilleen, samalla toisiltaan oppien. Judon harjoittelemisen luonteeseen kuuluu, että oman tekniikkansa toimivuutta pääsee myös kokeilemaan otteluharjoituksessa. Kysymys ei ole kilpailusta – otteluharjoituksessa ei voiteta eikä hävitä, vaan opitaan tekemään tekniikkaa kamppailutilanteessa.

Harjoitusten vaativuus riippuu ryhmästä, mutta viime kädessä jokainen harjoittelee omilla ehdoillaan. Harva liikuntamuoto kehittää yhtä tehokkaasti ja tasapuolisesti kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta sekä tasapainoa ja ketteryyttä. Samalla judo kasvattaa myös henkisesti, sillä jokainen harjoitus tarjoaa pieniä voittoja ja tappioita sekä yhdessä oppimisen elämyksiä.

Judossa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita, joista jokainen voi harjoittelun edetessä löytää itselleen parhaiten sopivan "judotyylin". Sillä ei ole väliä oletko pitkä, lyhyt, lihava tai laiha. Judo sopii kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.

Kuntojudoa kaiken ikäisille.

Judoa omilla ehdoillasi.

Kuntojudo on judoa. Ero kilpailuun tähtäävään harjoitteluun on lähinnä harjoituksen intensiteetissä, jonka jokainen voi kuntojudossa sovittaa omiin lähtökohtiinsa sopivaksi. Silti kuntojudossakin voi saavuttaa merkittäviä voittoja – oman itsensä voi voittaa joka harjoituksissa. Kuntojudolla on taipumus tehdä ihmeitä aikuisharrastajan fyysiselle kunnolle ja liikunnallisille taidoille. Monipuolisempaa ja motivoivampaa liikuntaa on vaikea keksiä.

Kuntojudossa käy judokoita hyvinkin erilaisilla taustoilla. Toiset ovat juuri alkeiskurssin käyneitä nuoria aikuisia, toiset vanhoja mestareita, jotka ylläpitävät kuntoaan ja taitojaan rennomman harjoittelun avulla. Moni aloittaa judon tai palaa nuoruuden harrastuksensa pariin samalla kun lapset aloittavat judon harrastamisen. Lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaisia, mutta kaikkia yhdistää oman osaamisen kehittäminen ja yhdessä oppimisen ilo.